Nopeus tuntuukin olevan se suurin kirosana, mikä liikenne valistajien (valittajien) ja poliisin mielessä on. Tämä onkin sinänsä mielenkiintoinen asia, sillä vähemmän tunnustettu fakta on, ettei ylinopeus sinänsä ole lähelläkään suurin yksittäinen onnettomuuden syy onnettomuustilastojen mukaan. Mediassa ns. "asiantuntijoiden" esittämät väitteet ajonopeuden merkityksestä ovat usein uskottavan tuntuisia, mutta kriittisestä näkökulmasta ne eivät aina kestä lähempää tarkastelua. Usein huomaa, että kukaan ei julkisessa keskustelussa vaadi tilille edes niitä, jotka esittävät tarkastelua kestämättömiä lausuntoja uudelleen ja uudelleen. Valitettavan usein oma itsekriittinen tarkastelu puuttuu juuri niiltä, jotka mielellään esiintyvät asiantuntijoina, tai joilla työnsä tai asemansa puolesta voisi olettaa olevan siihen tarvittavat valmiudet.

Älkäähän ymmärtäkö väärin – en väitä, ettei nopeus vaikuta riskiin. Ajonopeuden kasvu lyhentää aikaa katseen kohdistamiseen, havaintojen tekoon, niiden tulkitsemiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nopeuden noustessa tärkeitä asioita jää havaitsematta tai ne havaitaan liian myöhään, siksi riski kasvaa ajonopeuden myötä. Myös jarrutusmatka kasvaa nopeuden noustessa. Näitä esitettyjä faktoja vastaan on harvalla mitään perusteltua kritiikkiä. Toisin on, kun aletaan puhumaan nopeusvalvonnan merkityksestä, kameravalvonnan lisäämisestä ja rajoitusten laskemisesta. Itselleni herää väistämättä mieleen onko priorisointi kohdallaan, kun unohdetaan, että huonot renkaat tai rattijuoppous ovat yksittäin isompia onnettomuuden syitä, kuin selkeä ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus yhteensä. (Tilastokeskus 1999)

Jostain syystä nopeus halutaan aina pitää erillisenä asiana, vaikka usein siitä pitäisi puhua vain yhtenä muuttujana. Esim. On turha puhua kaaharista jos kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alaisena. Onnettomuuden todennäköisyys kasvaa kun rattijuoppo ajaa kovempaa, samoin loukkaantumisriski – onnettomuuden tai loukkaantumisen syynä voidaan tuskin kuitenkaan pitää tässä tapauksessa juuri nopeutta. Sama väittämä pätee tietysti kuljettajia, jotka taitamattomuuttaan, tyhmyyttään tai välinpitämättömyyttään rikkovat samalla muita lakeja. Ajaminen päihtyneenä on mielestäni täydellisen tuomittavaa ja täysin eri asia kuin muut liikennerikkomukset. Mielestäni on hyvinkin perusteltua väittää, että rattijuoppo vaarantaa aina kohtuuttomasti muita tielläliikkujia ja muita liikennesääntöjä rikkova ei välttämättä vaaranna ketään. On myös mielenkiintoista kuinka samassa lauseessa voidaan paheksua nuorten kuljettajien aiheuttamia lukuisia suistumisonnettomuuksia ja väittää heidän aiheuttavan ajotavallaan suurta vaaraa sivullisille. Eikö nämä suistumisonnettomuudet yleensä tapahdu usein taajaman ulkopuolella öiseen aikaan, jolloin todennäköisintä on vahingoittaa lähinnä itseään ? Todettakoon vielä, että en todellakaan pidä hyväksyttävänä ajaa yleisellä tiellä nopeutta, jossa ei ajoneuvoaan pysty hallitsemaan.

Jos ylinopeus yksin tappaisi – ei meillä olisi kovinkaan monta elävää motoristia. Jos nopeus olisi ainoa tärkeä muuttuja onnettomuuksien synnyssä, tapahtuisi onnettomuudet pääsääntöisesti moottoritiellä, eikä niitä tapahtuisi juuri ollenkaan risteysalueella.

Liikenneturvallisuuden nimissä aiotaan kaksinkertaistaa kameravalvottujen tieosuuksien määrä. Tämä tietysti johtuu hämmentävistä turvallisuusteknisistä perusteista, joita tavallisen tallaajan on hieman vaikea ymmärtää. Tielläliikkujan näkökulmasta on vaikea ymmärtää näin räikeää tielläliikkujien älykkyyden aliarviointia. Käytäntöhän on se, että esimerkiksi Pohjois-Suomen kameravalvotuilla suorilla ohitellaan autoja ja ajetaan suhteetonta ylinopeutta järjettömissä paikoissa vain siksi, että tietä aktiivisesti käyttävät ovat oppineet missä kamerat tarkalleen sijaitsevat ja ohittavat niitä hidastelijoita, jotka eivät kameroiden pelossa uskalla ajaa edes sallittua nopeutta. Muutenkin herää kysymys onko "tolppien" ainoa tarkoitus kerätä helppoa rahaa valtiolle. Kaikkihan varmasti ymmärtävät, että kameralaite voidaan säätää epätavallisen pienelle toleranssille (ja näin myös yleisesti toimitaan) – Eli saat sakot vaikkapa kamera-tolpan mittaamasta 10km/h ylityksestä, kun taas ratsioissa sinua ei edes (yleensä) pysäytetä noin pienestä ylityksestä. Kuinka kauan sujuvaa liikennöintiä (mm. ohituksia) halutaan rajoittaa ja häiritä valtion toimesta ?

Kumpi lisää enemmän turvallisuutta, suoran moottoriliikennetien varteen asennettu kameravalvonta (8000 euroa yhden tolpan asennus + tähän lisäksi kamerat, sakkojen käsittelykulut jne) vai tuolla samalla rahalla rakennetut alikulkutunnelit tai sillat, joita koululaiset voisivat käyttää ylittääkseen vilkkaasti liikennöidyn tien matkalla kouluun ? Tai muutama kymmenen kilometriä hirviaitaa vaara-alueille, joissa aitoja ei vielä ole ? Poliisin väitteet liikenneturvallisuustyöstä on usein selvää valehtelua, jolla perustellaan rahastusta. Poliisi on siirtynyt enenevässä määrin käyttämään liikuteltavaa automaattista liikenteenvalvontaa, jolla ei ole mitään liikenneturvallisuusvaikutusta, johtuen siitä, että kamera-autoista ei tarvitse varoittaa samalla tavalla, kuin perinteisistä "kameratolpista". Ihmiset eivät edes välttämättä muista tilannetta, joista heitä myöhemmin sakotetaan. Ainoastaan näkyvä toiminta on rikoksia ehkäisevää!

Tiehallinnon mukaan valtaosa Suomen perusteistä on niin huonossa kunnossa, että niillä ei voi turvallisesti ajaa edes 80 kilometrin tuntinopeutta. Tiehallinnon mukaan nopeusrajoitusten alentaminen onkin tehokkain keino puuttua liikenneturvallisuuteen silloin, kun rahaa teiden kunnostukseen ei ole.. Nopeusrajoitusten laskemista perustellaan myös valtioneuvoston periaatepäätöksellä vähentää liikennekuolemat kahteensataanviiteenkymmeneen vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2025 mennessä sataan. Tiehallinto siis pitää nopeuden laskua taloudellisempana ratkaisuna, kuin sitä, että tiet pidettäisiin edes siinä kunnossa, missä ne ovat aikaisemmin olleet ? - Mihinköhän mahtaa tarkalleen mennä kaikki hillittömät verot, joita tiellä liikkuvien kansalaisten vaivaksi on kehitetty ? Vielä kun ajatellaan esimerkiksi teollisuuden tappiota, joita pidentyneet kuljetusajat aiheuttavat.. – Onkohan tuota edes vaivauduttu laskemaan ? Hienoa, että juuri tätä maata pyörittäviä yrittäjiä ja työmatkalaisia sabotoidaan, vaikka juuri heiltä tämä valtio suurimman osan tuloistaan saa. Työn tekemisestä ja verojen maksamisesta tässä maassa on palkkana huonommat tiet ja enemmän turhasta sakottavia poliiseja ? Valtioneuvoston hillittömät visiot päätyvät todennäköisesti suuressa viisaudessaan laskelmaan, jossa todetaan, että 0 km/h tunnissa liikkuvat ajoneuvot eivät aiheuta enää ollenkaan onnettomuuksia.

Helsingin liikennesuunnittelijat ovat päättäneet, että Helsingin keskustan alueella tiputetaan nopeuksia neljästäkymmenestä kolmeenkymmeneen ja viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa jne. Ehdotusta perustellaan uskomuksella, että näin vähennetään liikenneonnettomuuksia aiheuttamatta kuitenkaan ruuhkia ?? Pitäisiköhän kertoa päättäjille, että pitämällä jalankulkijat pois ajoradalta vältytään 100% varmuudella onnettomuuksilta ko. tieosuudella – tästä huolimatta liikennesuunnittelijat ovat valmiita vain hidastamaan tuhansien rajoitusten mukaan ajavien lainkuuliaisten kansalaisten liikkumista.

Ehkä seuraavaksi liikennesuunnittelijat kieltävät koko liikenteen Helsingissä – tai muuttavat kaikki tiet yksisuuntaisiksi pois keskustasta. Sillä ei ole ilmeisesti mitään väliä pystyvätkö ihmiset tekemään työnsä jne. Rajoitusten laskeminen ei ole varmasti oikea tapa poistaa ongelmia pääkaupunkiseudun liikenteestä.

Vaikka liikennesuunnittelijat toista yrittävät väittää: Hitaammin ajaminen aiheuttaa ruuhkia – Tämän voi todeta kokeilemalla. Sama illuusio toistuu siinä jos väitetään etteivät saastemäärät kasva. Mitä hitaammin liikutaan, sitä kauemmin liikennettä saastutetaan ja polttoainetta kulutetaan. Eikö tämä ole itsestään selvää ?

Onko kyseessä yritys pakottaa ihmiset käyttämään joukkoliikennettä ? - Nykyhinnoilla ja toiminnalla joukkoliikenne ei todellakaan ratkaise mitään. Kaikki ihmiset eivät asu Helsingin keskustassa, jossa joukkoliikenne saattaa jopa jotenkin toimia. Ihmettelen kovasti kuinka kävisin töissä 170 km päässä kun tarvitsisin lukuisia bussi- ja junakyytejä päästäkseni pääkaupunkiseudulle työpaikalleni. Julkisilla kulkuvälineillä aikaa menisi noin puoli vuorokautta ja rahaa suunnilleen saman verran kun ehdin tienata ?

Jos se olisi mitenkään mahdollista, 100% varmuudella nukkuisin työmatkani junassa, Valitettavasti julkisten kulkuvälineiden käyttö ei ole yksinkertaisesti mahdollista minun työmatkoillani. Eikö liikenteen tukkiminen samalla aiheuta ongelmia julkiselle liikenteellekin ?

Ihmettelen muutenkin niitä Helsingin keskustassa asuvia ihmisiä, jotka yrittävät ilmeisesti muuttaa sen maaseuduksi. Samaan ajatteluun syyllistyvät hidasteista innostuneet liikennesuunnittelijat: Kun vihdoin osataan tehdä edes suurin piirtein tasaista tietä, niin sitten joku järjen jättiläinen keksii, että se vanha kärrytie olikin kivempi ja turvallisempi!

Turvallisia kilometrejä tälle ajokaudelle,