(Vähemmän) Yllättäen jutussa ei pyritty syyllistämään vanhempia kuljettajia, asettamaan kovempia rangaistuksia, eikä ko. jutusta tehty iltapäivälehtiin raflaavia kauhu-uutisia iäkkäistä kuljettajista. Ei vaadittu lisää kameravalvontaa ja tehorajoja autoihin. Hyvä niin, mutta ihmettelemään jäin – miksi nuorten onnettomuuksista uutisoidessa, ei edes yritetä ymmärtää heitä vastaavalla tavalla ? Tähänkin juttuun oltiin kuitenkin piilotettu piikki nuorille: "pitäisikö liikennettä suunnitella vain nopeille, nuorille ja filmaattisille vai otetaanko siinä huomioon hieman hitaampiakin", kysyi liikennepsykologi Martti Peräaho. Itse haluaisin kysyä: Voitaisiinko suunnittelua, valistusta ja valvontaa tehdessä ottaa edes joskus ne kuljettajat huomioon, jotka eivät pidä hidasta etenemistä itseisarvona. Muista Martti Peräahon tutkimuksista tein havainnon: Hänen tutkimusryhmistä löytyi useampi minulle tuttu nimi. Näyttäisi siltä, että melkoisen propagandakoneiston pesä löytyy Turun yliopiston psykologian laitoksen liikennepsykologian tutkimusryhmästä.

Martti Peräahon kanssa tekee tutkimuksia mm. Turun yliopiston professori Esko Keskinen. Esko Keskinen tuli minulle tunnetuksi mm. 22.5.2003 Iltasanomissa ehdotettuaan, että pojat saisivat saada ajokortin vasta 20 vuotta täytettyään. Tytöille professori olisi suonut ajoluvan edelleen 18-vuotiaana. Tätä perusteltiin väitteellä: "pojat ovat paljon tyttöjä vaarallisempia, sekä itselleen, että muille" Väitettä ei edes yritetty osoittaa todeksi. Ainoa tilastotieto, joka mainittiin oli se, että vuosina 1998-2002 menehtyi 18-20-vuotiaita mieskuljettajia 96 kappaletta ja naisia 20 kappaletta. On sanomattakin selvää, että vertailua ei pitäisi suorittaa näin, ellei miehet ja naiset omista tarkalleen yhtä paljon ajokortteja ja aja keskimäärin yhtä paljon kilometrejä. Artikkelista ei myöskään käynyt ilmi se, että kuinka monet kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli itseaiheutettuja. Onnettomuustilastoista pitäisi muutenkin poistaa rattijuoppojen ja ilman ajo-oikeutta ajavien osuus ja käsitellä heitä omana ryhmänään. Liikennepsykologiaan erikoistuneen professori Esko Keskisen lausunnot vaikuttavat vain ikä- ja sukupuolirasistiselta propagandalta. Osa jutun epäselvyyksistä ja epämääräisyyksistä saattaa selittyä toimittaja ilmaisutavasta, mutta paljon media-arvoa saaneesta asiasta keskusteltaessa ei perustelujen pitäisi ontua näin paljoa.

Kolmas mielenkiintoinen henkilö, joka löytyi Turun yliopiston tutkimusryhmistä on Sirkku Laapotti. Viimeisin otsikoihin päässyt juttu oli, kun Sirkku Laapotti, tutkija väitteli Perjantaina 7. marraskuuta 2003 aiheesta "Mistä on nuoret naiskuljettajat tehty? Erot nuorten nais- ja mieskuljettajien välillä asenteissa, ajosuoritteissa, rikkomuksissa ja onnettomuuksissa".

Keskustelu sukupuolten eroista on sinänsä varmasti mehukasta ja tunteita herättävää, sillä kaikilla tielläliikkujilla lienee jonkinlainen mielipide asiaan. Itse en ole kuitenkaan asiaa kiinnostunut mutu-pohjalta analysoimaan, sillä realiteettina voidaan todeta kummastakin ryhmästä löytyvän hyviä ja huonoja kuljettajia. Erityisesti kiinnostuin Laapotin lukuisissa tiedotusvälineissä esittämistä väitteistä, että ajettuihin kilometrilukuihin suhteuttaen miehet ovat naisia onnettomuusalttiimpia. Vastaavasti Norjalainen Transportekonomiska Institut on puolestaan tehnyt tutkimuksen, jossa muun muassa väitetään, että naisilla on vaikeuksia käyttää vaihteita samalla kun he seuraavat liikennettä. Muutenkin naiset tekevät TØI:n mukaan enemmän ajovirheitä kuin miehet – Ehkäpä Sirkulla on siis tietoa ja tuloksia, jotka kumoavat norjalaisväitteet ? Itse kuumeisesti etsin vastausta Sirkku Laapotin omista tutkimuksista. Ainoa asia, jota voin todeta oli se, että mikään käyttämäni laskutapa ei oikeuttanut Sirkku Laapotin väitteitä. Yksinkertaistaakseni asiaa laskin kuinka paljon kummankin sukupuolen ryhmä oli keskimäärin yhteensä ajanut ja jaoin määrät itse ryhmille tapahtuneiden aiheutettujen onnettomuuksien määrillä. Tulokseksi sain, että tutkitun ryhmän naiset ajavat lähes kaksi kertaa useammin onnettomuuksia kilometrimäärään suhteutettuna. En tiedä onko minulla erilainen taskulaskin, kuin tutkijoilla vai vääristelevätkö he tarkoituksella tietoa saadakseen haluamiansa tuloksia ? Näytti siltä, että vain mielenkiintoisia "korjaavia arvoja" sisältävät kaavat tuottivat toisenlaisia tuloksia.

Puolueelliset päätelmät tilastoista ovat omiaan etäännyttämään liikennekeskustelua todellisista ongelmakohdista ja antavat oikeutuksen perusteettomaan syrjintään.