[Bombermagazine 5 / 2006]
www.bombermagazine.comKehitys tuo mukanaan mielenkiintoisia ilmiöitä, myös viranomaisille. Vuonna 1995 hallitus päätti sijoittaa 134 miljoonaa euroa uuteen viranomaisten jakamaan radioverkkoon. Verkon suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvun alussa, kun todettiin analogiset viranomaisverkot kalliiksi ylläpitää ja vaatimukset viranomaisten viestiliikenteelle olivat kasvaneet. 31.08.2006 YLE24 uutisoi, että Virve-verkko on käyttäjille liian kallis. Muun muassa pelastuslaitokset pitävät verkon päätelaitteita hyllyssä niiden kalliiden käyttäjämaksujen takia. Puhelimet maksavat noin tuhat euroa kappale ja sen kuukausimaksu on noin 36 euroa. Kolmen vuoden aikana perusmaksut nousevat 30 %, koska operaattorin rahoitus siirtyy valtiolta käyttäjille. Voisiko viranomaisten budjetin ja laitehankinnat oikein yrittämällä suunnitella vielä vähän huonommin ?
Valtiovarainministeriön nettisivuilta löytyy Talousarvioesitys vuodelle 2006. Kohdassa 24. Tiehallinto todetaan seuraavaa: "Liikennekuolemien määrän nousun estäminen edellyttää lisäksi 100 km/h nopeusrajoitusten asteittaista laskemista 80 km/h:iin 1 200 kilometrillä päätieverkkoa vuoteen 2009 mennessä. Näistä 240 kilometriä olisi runkoteitä, minkä vuoksi sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus koko runkotieverkosta laskee 71 %:sta 65 %:iin vuoteen 2009 mennessä." Etelä-Suomen Sanomissa: "Tiehallinto harkitsee monien pääteiden nopeusrajoitusten alentamista 100:sta 80 kilometriin tunnissa, ellei se saa 50 miljoonaa euroa lisää vilkkaimpien yhteysvälien turvallisuuden parantamiseen" + "- Jos teitä ei pystytä suunnitellusti kunnostamaan, on teiden nopeuksia laskettava, toteaa Tiehallinnon talousjohtaja Timo Hiltunen. Keskikaiteiden rakentaminen ohituskaistoille on osa pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää liikennekuolemia."
Tiehallinto tuntuu johdonmukaisesti joka vuosi budjetista puhuttaessa vetoavan autoilijoihin pelottelemalla nopeusrajoitusten laskemisella. Tätä kautta luodaan painetta Valtiovarainministeriön suuntaan. Autoilijoiden viihtyvyys ei saa olla pelinappula tai "jokeri", joka vedetään esiin vain siksi, että rahaa ei ole myönnetty kaikkiin projekteihin. Myös Valtiovarainministeriö voisi ajatella veronmaksajien tarpeita paremmin. Rahaa on ja se ei ole salaisuus. Jos tielläliikkujilta perittyjä vero-euroja käytettäisiin vähänkin enemmän tielläliikkujia ajatellen - ei tarvitsisi koskaan puhua siitä, että "kun ei ole rahaa, niin nopeusrajoitukset tippuvat". On myös huomattava, että nopeus ei ole syynä pääteiden kohtaamisonnettomuuksiin (kyseessä on useimmiten ajovirheet, rattijuoppous, sairauskohtaukset, itsemurhat) - ilmeisesti nopeuden laskemisella pakotetaan turvallisesti ajavat kantamaan vastuu rattijuoppojen ja muiden vastuuttomasti liikennöivien virheiden seurauksista ? Onhan toki loogista, että ajamalla hiljempaa selviää todennäköisemmin hengissä, kun rattijuoppo ajaa päin - mutta onko ongelmaan tartuttu silloin oikealla tavalla ?
B-Foorumilta lähteneestä ajatuksesta tein kokeiluluontoisesti adressin verkkoon osoitteeseen http://www.adressit.com/liikenne muutamassa päivässä yli 500 henkilöä kävi lisäämässä nimensä tuolle sivulle. Tämä osoittanee osaltaan sitä, että kaikki eivät hyväksy nykyistä liikennepolitiikka ja ”liikenneturvallisuustyötä”. Adressin tarkoituksena on tuoda liikenneasioissa / liikenneturvallisuustyössä toimiville virkamiehille tiedoksi tielläliikkujien tarpeita. Adressissa painotetaan sitä epäkohtaa, että tällä hetkellä liikenneturvallisuus ja viihtyvyys liikenteessä uhrataan siksi, uskomukset liikenneturvallisuusasioissa ovat vahvemmalla kuin tosiasiat.
Muutamat allekirjoittaneet totesivat, että ovat samaa mieltä, mutta eivät usko ko. adressin vaikutusmahdollisuuksiin. Mitään ylioptimistisia odotuksia ei ole - haluaisin kuitenkin viestittää kaikille liikenteen epäkohtiin kyllästyneille, että passiivisuudella ei ainakaan muutoksia saavuteta. Tarttumalla ongelmiin voidaan asioita parantaa ja lyödä kapuloita rattaisiin, kun päättäjät yrittävät huonontaa liikenteen tilaa.
Tiet ry pyrkii kritiikin lisäksi antamaan myös palautetta & ideoita sinne, missä asioihin voidaan vaikuttaa. Positiivisena kehityssuuntana voidaan pitää, että eräs liikennevaliokunnassa istuva kansanedustaja kutsui maaliskuussa allekirjoittaneen keskustelemaan liikenteen tilasta. Tiet ry kaipaa lisää aktiivisia toimijoita mukaan toimimaan kaikkien tielläliikkujien hyväksi.
Tomi Ryynänen
www.tiet.fi