Johdanto: Kun esitän väitteitä kohtuuttomista tuomioista liikennerikkomuksista, törmään usein kommentteihin: "Laki on sama kaikille" ja "Turha valittaa enää kun on kiinni jäänyt". Näinhän se yleensä on.. Omat sakkoni olen saanut aina aiheesta. Paheksun vain muutaman sakon suuruutta suhteuttaen saamaani rangaistusta yleiseen rangaistuskäytäntöön muista rikkeistä.

Tässä lyhyesti kantani liikennerikkomuksiin / tuomioihin:

1. Liikennesääntöjä tulisi yleisesti noudattaa, eikä kenelläkään pitäisi olla erivapauksia toimia muuten

2. Liikennerikkomuksista rangaistaessa pitäisi olla kohtuullinen – Jos muita ei vaaranneta / yleinen lainkuuliaisuus ei heikenny, voitaisiin sakkojen sijaan kirjoittaa tapauskohtaisesti myös huomautus.

3. Liikennerikkomuksista saadut tuomiot tulisi olla oikeassa suhteessa muista rikoksista saatuihin tuomioihin. Tällä hetkellä laki/käytäntö välittää viestin, että liikennerikkomus on yksi pahimmista asioista, jota voit suomessa tehdä.

4. Tieliikennelakia tulisi muuttaa lähemmäksi kansalaisten oikeuskäsitystä/maalaisjärkeä. Esim. ohitustilanteessa ajettu "kohtuullinen" ylinopeus moottoriliikennetiellä ei olisi samalla viivalla esim. ala-asteen edessä ajettuun ylinopeuteen (muutenkin, kuin huomioimalla taajaman/taajaman ulkopuolisen alueen sakotuskäytännöt). Näkemykseni mukaan hetkellinen ylinopeus tekee ohituksesta usein turvallisemman.

Asiaan: Palaan jälleen tutkailemaan muista rikoksista saatujen tuomioiden suhdetta liikennerikkomuksista annettuihin rangaistuksiin. Tarkoituksenani ei ole muuttaa näitä sivuja Suomen oikeuslaitosta kritisoivaksi kotisivuksi, vaan pureutua liikenneaihetta sivuten lähinnä törkeimpiä ristiriitoja oikeustajuni kannalta.

Jostain syystä Itä-Suomen Hovioikeus on erityisesti kunnostautunut heikentämään lain ja oikeuden uskottavuutta. Omat ylinopeussakotkin tuntuvat valtavalta oikeusmurhalta, kun sata seksuaalirikosta tehnyt homosadistipedofiili* (tämä ei ollut haukkumasana, vaan realiteetti) jätetään vaille mitään rangaistusta. Itä-Suomen Hovioikeuden tuomioiden lieventämisperusteet ovat niin uskomattomia, että luulisi löytyvän jo jokin laki ja oikeus hillitsemään tämän täysin edesvastuuttoman laitoksen toimintaa, joka on omiaan rappeuttamaan yleistä moraalikäsitystä ja muutenkin sabotoimaan yhteiskuntamme rakennetta ja uskottavuutta. Ilman pienintäkään herjauksen tarkoitusta, uskon vakaasti (muutamien) Itä-Suomen Hovioikeuden tuomareiden olevan jonkinlaisen psykologisen arvioinnin/avun tarpeessa.

(Iltasanomat.fi 03.01.2004) Tällä kertaa Itä-Suomen hovioikeus vapautti kokonaan rangaistuksesta miehen, joka oli Kuopion käräjäoikeudessa tuomittu 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Vastoin käräjäoikeuden kantaa hovioikeus päätti, että rikokset eivät olleet törkeitä. Näin ollen ne olivat yli kymmenen vuoden takaisina vanhentuneita. Nykyisin 66-vuotias kuopiolaismies käytti vuosina 1988-92 hyväkseen viittä poikaa, jotka olivat tekojen alkaessa 13-15-vuotiaita. Mies houkutteli pojat sadomasokistiseen toimintaan tarjoamalla alkoholia ja rahaa. Kolmeen poikaan kohdistuneita tekoja oli ainakin sata.

• Tarkoitus ei ollut paheksua homoseksuaaleja tai sadomasokisteja – Käytin iltapäivälehdiltä opittua tehokeinoa :)

Itä-Suomen hovioikeuden teki sen taas. Hovioikeuden mielestä raiskaus ei ole kovinkaan kummoinen rikos. Tällä kertaa se alensi käräjäoikeuden raiskaajalle langettaman vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman tuomion ehdolliseksi. Tuomiosta äänestettiin ja kaksi miestuomaria oli tuomion alentamisen kannalla.

Hovioikeuden mielestä ei ole erityisen vakavaa juttu, jos invalidinainen yritetään raiskata. Raiskaaja oli vielä humalassa, joten se katsottiin, kuten aina Suomessa, lieventäväksi asianhaaraksi ja raiskaus oli jäänyt vain yritykseksi, koska nainen sai huudettua apua. Hovioikeuden mielestä mitään ei oikein siis edes tapahtunut.

Sama Itä-Suomen hovioikeus alensi myös vuosi sitten keväällä raiskaajan tuomiota. Raiskaus ei ollut raiskatulle niin kauhea kokemus, koska raiskaaja oli entinen aviomies ja vuoden ikäinen lapsi seurasi vierestä. Yhdenlainen perhetapaaminen. Lieventävänä asianhaarana pidettiin myös sitä, että miehellä oli vakituinen työpaikka. Tuomioksi tuli ehdollista 70 tuntia yhdyskuntapalvelua. Tuomiosta ei voi valittaa.

Päätöstään alentaa tuoreinta raiskaustuomiota Itä-Suomen hovi-oikeus perusteli sillä, että miehelle tuomittu 6000 euron vahingonkorvaus on jo ihan tarpeeksi ankaraa. Ehkäpä miestuomarit ajattelivat hiljaa mielessään, että ehdoton tuomio olisi ollut liian julma ottaen huomioon, ettei raiskaaja edes saanut.

Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Markku Arponen sanoo Ilta-Sanomissa, että hovioikeus käytti päätöksessään niin sanottua tarkoituksenmukaisuuspykälää, jolla halutaan välttää seurausten kasautuminen rikoksentekijälle. MITÄ?!! Miehellä on niin heikko taloustilanne, että 6000 euroa on hirveä summa hänen maksettavakseen. Toinen iso MITÄ?!

Tuomareita ei kiinnosta se, saako invalidinainen koskaan vahingonkorvausrahoja mieheltä. Logiikka menee niin, että sitten oikeus vasta epäoikeudenmukainen olisi, jos ehdoksi pantaisiin se, pystyykö tekijä koskaan maksamaan uhrilleen. Todellisen maksukyvyn edellyttäminen suosisi rikkaita, Arponen funtsii.

En ymmärrä sanaakaan. Tämä persaukinen luuseriraiskaaja selviää siis pelkällä ehdollisella. Varakkaampi joutuisi edes maksamaan korvaukset. Minun logiikkani mukaan tämä olisi uhria kohtaan kuitenkin edes kohtuullisempaa. Meneekö oikeuden logiikka niin, että köyhyys on tarpeeksi iso häpeä miehelle, että siinä on ihan tarpeeksi rangaistusta?

Ilta-Sanomien jutussa kerrotaan, että raiskausyrityksen uhriksi joutunut nainen on joutunut käymään pitkään terapiassa. Käräjäoikeus perusteli ehdotonta tuomiotaan sillä, että rikos aiheutti naiselle kivun ja säryn lisäksi pelkoa ja muuta henkistä kärsimystä.

Itä-Suomen hovioikeuden mielestä tällä ei siis ole mitään merkitystä. Se on katsonut asiaa täysin tekijän kannalta, ettei tälle vain tulisi paha mieli.

--- Lainaus päättyy.

"Itä- Suomen hovioikeus luo uusia lievennysperusteita. Viimeinen peruste oli, että kun puukottaja soitti apua, hän ehkäisi surmaamisrikoksen täyttymisen. Käräjäoikeuden tuomiota alennettiin rutkasti. Peruste kuuluu samaan sarjaan, kuin tuomion lieventäminen, kun raiskaaja tunsi uhrin tai. Kun on hyvä työpaikka ei voi tuomita vankeutta. Alkavatko rikolliset tulla tekemään rikoksensa Itä-Suomeen, kun hovioikeus löytää aina yllättäviä perusteita lieventää tuomiota. Aina perusteita ei ilmoiteta. Hovioikeus muutti ehdolliseksi rangaistukseksi tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Ilta-Sanomat 20.9.2002 PIRKKA SILTARI Kuopio

Eroamassa olevan vaimonsa raiskannut mies selviää ehdollisella vankeustuomiolla ja yhdyskuntapalvelulla, päätti Itä-Suomen hovioikeus eilen. Hovioikeus totesi miehen syyllistyneen pahoinpitelyyn ja raiskaukseen, mutta lievensi käräjäoikeuden määräämää vankeustuomiota. Lieventävinä seikkoina nähtiin, että miehellä ei ollut rikosrekisteriä ja että hän oli ollut useita vuosia vakinaisessa työsuhteessa. Hovioikeus katsoi, että rikosten vakavuudesta huolimatta ne eivät tässä tapauksessa edellytä ehdotonta vankeutta. Kuopion käräjäoikeus oli tuominnut 27-vuotiaan miehen 1,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Nainen oli tullut hakemaan tavaroitaan pariskunnan yhteisestä asunnosta. Mies ryhtyi pahoinpitelemään naista ja pakotti tämän sitten väkivalloin sukupuoliyhteyteen. Naisen ystävätär kertoi, että asunnosta ulos tullessa naisen silmälasit olivat olleet rikki ja hän oli ollut järkyttynyt, itkettynyt ja tärisevä. Hän hakeutui heti poliisilaitokselle.

Mies kiisti raiskauksen ja ylipäänsä yhdynnän sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Keskusrikospoliisin laboratorion mukaan naisen alusvaatteista löytyi samanlaisia kuituja kuin miehen verryttelyasuista. Vaatteet olivat hankautuneet voimakkaasti toisiaan vasten. Myös lääkärinlausunnosta ilmenneet vammat tukivat kertomusta. Käräjäoikeus katsoi, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaatii ehdotonta vankeusrangaistusta. Hovioikeus oli eri mieltä ja muutti vankeuden ehdolliseksi. Sen ohella mies tuomittiin 70 tunnin yhdyskuntapalveluun. Mies tuomittiin maksamaan naiselle henkisestä kärsimyksestä 83 euroa ja muita korvauksia 680 euroa. Korvaussummat pysyivät ennallaan.