[Autoilijat eivät halua lisää nopeusvalvontaa]
17.02.2005 Aamulehdessä oli harhaan johtava otsikko: "Autoilijat haluavat lisää nopeusvalvontaa". Toisin kuin otsikosta olisi voinut päätellä, edes selvä enemmistö haastatelluista ei ollut tuota mieltä. Päivää aikaisemmin Iltasanomat kirjoitti taloustutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, jossa haastateltiin 1150 tieliikenteessä sakon saanutta suomalaista. Puolet kyselyyn vastanneista vastusti nopeusvalvonnan lisäämistä. Alle puolet sakotetuista haluaisi lisää kameroita ylinopeuksien ja punaisia päin ajamisen vähentämiseksi. Iltasanomien jutun mukaan tutkimus osoitti, että sakoilla ei ole merkittävää vaikutusta autoilijoiden käyttäytymiseen liikenteessä. Aamulehden artikkelista puuttui myös tieto, oliko kaikki kyselyyn vastanneista todellakin aktiivisia tienkäyttäjiä, kuten otsikosta voisi kuvitella. Suurin osa kyselyyn vastanneista halusi lisää rattijuopumusvalvontaa, eikö siitä olisi saanut sopivaa otsikkoa ? Liikenneturvan tutkimusmonisteista 96/2003 käy ilmi, että vain kymmenen prosenttia ei kertomansa mukaan koskaan ylitä nopeusrajoituksia. Ajoa alle 15 km/h ylinopeudella ei juurikaan paheksuttu. Ainoastaan kuusi kuljettajaa sadasta piti sitä erittäin vakavana rikkomuksena. Tutkitut pitivät liikennerikkomuksista selkeästi vakavimpana rattijuopumusta, jota erittäin vakavana piti yhdeksän kymmenestä. Vaikka nopeusvalvontaan suhtauduttaisiin myönteisesti, niin se ei tärkeysjärjestyksessä mene kuitenkaan ykköseksi.
Mediassa viime aikoina aktivoitunut ylettömän myönteinen keskustelu kameravalvonnasta vaikuttaa pelkältä kameravalvonta nimisen piiloveron lobbaukselta. Artikkelista kävi ilmi, että lisääntyneen kameravalvonnan lisäksi poliisin kokonaistyöajasta käytettiin 10% enemmän aikaa valvontaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös se, onko tällainen painottaminen oikein kansalaisten mielestä. Perinteinen automaattinen valvonta puuttuu pelkästään "rehellisten" suomalaisten autoilijoiden toimintaan. Autovarkaat, väärillä kilvillä ajavat ja nopeusrajoitusten mukaan ajavat rattijuopot saavat jatkaa rauhassa "harrastuksiaan" – heitä kameravalvonta ei häiritse.
Ylinopeuden nostaminen liikenteen suurimmaksi ongelmakohdaksi mediassa, aiheuttaa helposti turvallisuustyön vääristymistä. Liikenneturvan sivuilta löytyvä tutkimus Poikkeava nopeuskäyttäytyminen tieliikenteen turvallisuusongelmana on mielenkiintoista luettavaa. Tutkimuksen mukaan erityisen hitaasti ajavia rangaistaan liikennerikkomuksista vähemmän, mutta he ajavat enemmän onnettomuuksia suhteutettuna ajettujen kilometrien määrään, kuin vaarallisena pidetyt "perässä roikkujat". Tilasto kuolonkolareista vuodelta 1999 kertoi huonojen renkaiden olleen syynä useampaan kuolemaan, kuin selkeä ylinopeus. Itsemurhia liikenteessä tehdään lähes yhtä paljon, kuin mitä kuolee liian suuren tilannenopeuden ja huomattavan ylinopeuden takia yhteensä. Ajovirhe ja arviointivirhe on yli kymmenen kertaa yleisempi kuolemaan johtanut tekijä, kuin selkeä ylinopeus. Rattijuoppous on tilastojen mukaan ylivoimainen tappaja. Miksi yleisessä keskustelussa tyydytään toistuvasti hyökkäämään vain nuorten ja ylinopeutta ajavien kimppuun ?
Kameravalvotuilla tieosuuksilla ohitellaan autoja ja ajetaan suhteetonta ylinopeutta järjettömissä paikoissa vain siksi, että tietä aktiivisesti käyttävät ovat oppineet missä kamerat tarkalleen sijaitsevat. Miksi kamerat usein sijoitetaan turvallisiin ohituspaikkoihin, tai niiden läheisyyteen ? Poliisin väitteet liikenneturvallisuustyöstä on usein selvää valehtelua, jolla perustellaan rahastusta. Poliisin käyttämällä liikuteltavalla kameravalvonnalla, on vaikea kuvitella mitään liikenneturvallisuusvaikutusta, sillä kamera-autoista ei tarvitse varoittaa samalla tavalla kuten perinteisistä kameratolpista. Tiedossa oleva valvonta taas aiheuttaa sen, että moni autoilija ajaa kameroiden pelossa huomattavasti alle rajoitusten. Samalla jonot kasvavat, turvaväli lyhenee, ajoaika kasvaa ja kuljettajat ajavat väsyneempinä.