Mitä on liikenneministeriössä on ajateltu, kun näitä suunniteltuja muutoksia verrataan Tanskassa malliin. Erikoiselta vaikuttaa muutamat "unohtuneet asiat":

1. Tanskassa ei laskettu nopeuksia - Miksi perusteluna käytetty Tanskan esimerkki väännetään täysin erilaiseksi ?
2. Tanskassa panostettiin 115 miljoonaa kruunua ylimääräistä tiestön kehittämiseen - Miksi nyt ei puhuta Suomen teiden parantamisesta ??
3. Tanskassa ei nostettu 120 -> 130 km/h, vaan 110 -> 130 km/h. Miksi Suomessa ei olla nostamassa moottoritienopeuksia vastaavalla tavalla 20km/h ?
4. Tanskassa panostettiin "poliisivalvonnan tehostamiseen" - Suomessa tämä ymmärretään tilastollisesti turvallisimpien moottoriteiden kameravalvontana ???
5. Tanskassa toteutettiin massiivinen valistus- ja neuvontakampanja - miksi Suomen osalta ei puhuta tällaisesta ?

Tähän mennessä nähdyn uutisoinnin (Mm. STT, Aamulehti, Helsingin Sanomien ja Kaleva) mukaan, seuraamme farssia, joka halventaa tielläliikkujia ja vakavaa liikenneturvallisuustyötä. Kameravalvonnan tulo moottoriteille esitetään ikään kuin luonnollisena seurauksena nopeusrajoitusten nostamisesta. Tämän erikoisen kausaliteetin ymmärtäminen vaatinee sellaista vieraantumista maailman realiteeteista, että kaltaiseni tavallinen tienkäyttäjä ei voi muuta, kun kyseenalaistaa koko turvallisuuskeskustelun uskottavuuden.

10.2.2006 21:22

Liikenneministeriö harkitsee nopeusrajoitusten muuttamista.

Klaus Bremer auto- ja liikennetoimittaja, yrittäjä

Juonia autoilijan pään menoksi

1 Saksan, Tanskan ja Norjan kokemukset ovat olleet positiivisia. Ruotsissakin tiettävästi harkitaan samaa uudistusta. Suomi on jälkijunassa kuten aina.

2 Korotettu nopeus on turvallisempaa, koska moottoriteiden liikenneympäristö on toisenlainen kuin muilla teillä. Moottoritiellä ajaminen on aina ollut turvallisempaa. Syynä on se, että ihminen pyrkii toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti. Jos laittaisimme nopeusrajoitukset jalkakäytävälle, näkisimme paljon idioottimaisia ohituksia samalla tavalla kuin liikenteessä.

3 Tilastot osoittavat, että nopeus vähentää onnettomuuksia. Moottoriteillä ei ole risteyksiä, näkyvyys on riittävä ja turva-alueet tarpeeksi suuret. Hämeenlinnan ja Tampereen välinen moottoritie kilpailee Euroopan turvallisimpien teiden kanssa. Suomalaiset moottoritiet edustavat tienrakennuksen nykytietämyksen huippua.

4 Suomalaisen liikenneturvallisuuden päätöksenteko on nopeuksien osalta sairasta. Esimerkiksi voisi ottaa kameravalvonnan. Ylinopeudesta kärähtäneiden määrä on moninkertaistunut. Ylinopeus on rikos, mutta onko meillä todella näin paljon rikollisia? On pakko kysyä, ovatko autoilijat aina väärässä, kun ajetaan nykyisiä rajoituksia kovempaa vai ovatko viranomaiset jälkijunassa asettaessaan rajoituksia?

5 Klassinen esimerkki suomalaisen viranomaisen hölmöydestä: millä perusteella pakettiautosta tulee turvallisempi ja sillä saa ajaa lujempaa, kun siihen laitetaan lisää istuimia ja maksetaan autovero? Käsittämätön ilmiö.

–Nopeusrajoituksen lasku lisäisi työaikaa ja autossa istumista ammateissa, joissa siirtyminen paikasta toiseen on työn vuoksi välttämätöntä. Myyntitehtävissä nopeusrajoituksen lasku kymmenellä kilometrillä tunnissa lisäisi työaikaa jopa kahdella viikolla vuodessa.

Hyvärinen toteaa, että rajoituksia pitäisi käyttää tilannekohtaisesti eikä ehdottomina. SMKJ:n puheenjohtajan mielestä kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat paljon mielekkäämpiä.

–Jos rajoitussuunnitelmien taustalla on huoli liikenneväylien kunnosta, niihin pitäisi suunnata riittävästi rahoitusta lisäbudjeteissa ja valtion seuraavassa talousarviossa.

–Törkeät ylinopeustapaukset ja rattijuoppous on juurittava liikenteestä lisääntyvällä valvonnalla.

22.02.2006

Liiton mielestä ministeriön kirjoituspöydän takaa määrättävät nopeusrajoitukset eivät paranna liikenneturvallisuutta. Rajoitusten tulisi perustua tiekohtaiseen arviointiin. Autoliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tuorin mukaan pääteille pitäisi rakentaa huonosta kelistä varoittavia, kelikeskuksista ohjattavia varoitustauluja. Näiden tiedot perustuisivat tiehallinnon jo olemassa olevaan valtakunnalliseen säätietoasemien verkostoon. Investoinnit pystyttäisiin rahoittamaan kiinteään kameravalvontaan suunnatuista varoista. − Talvinopeusrajoituksia rikkoo yli puolet autoilijoista. Lähes neljännes tekee sen yli 10 km/h nopeudella. Helsingissä suoritettu nopeusseuranta osoitti, että eräillä kaduilla kaikki autoilijat ylittivät sallitun nopeuden. Nopeusrajoitusten tiukentaminen lisää siis selvästi ylinopeuksia, Tuori toteaa. Hänen mukaansa perusnopeusrajoituksen alentamista on perusteltu sillä, että Ruotsissakin perusnopeus on 70 km/h. − Olemme jo pitkään kyselleet, miksi Ruotsissa on parempi liikenneturvallisuus kuin Suomessa, vaikka siellä 70 km/h alueella keskinopeudet ovat samaa 81 km/h luokkaa kuin Suomessa 80 km/h teillä. Nimellisestä nopeusrajoituksesta ei liikenneturvallisuus ole kiinni. Autoliitto korostaa, että ennen mittavia nopeusrajoituksiin tehtäviä muutoksia olisi syytä ensin seurata, mitä vaikutuksia huhtikuun alussa voimaan tulevalla ehdollisella rikesakolla ja lisääntyvällä kameravalvonnalla saadaan aikaan. − Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan parempia teitä, huomion kiinnittämistä ajoneuvoihin eli parempia autoja ja kuljettajakoulutukseen eli parempia kuljettajia. Tämä edellyttää myös valtion rahallista tukea. Tierahoitus on valitettavasti jäänyt 90-luvun laman tasolle, vaikka tieliikenteen tuotot ovat kasvaneet merkittävästi vuosi vuodelta, Tuori sanoo.

Moottoriteiden nopeusrajoituksia olisi järkevintä nostaa 130 kilometriin tunnissa vasta, kun moottoriteille saataisiin muuttuvat nopeusrajoitusmerkit. Tämä antaisi myös joustoa nykyiseen jäykkään talvinopeusrajoitusjärjestelmään, jota on arvosteltu erityisesti moottoritieverkostoilla.

Lisätietoja: Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Tuori, puh. 050 556 1644

Lisää: